Kuva: http://www.naturamediterraneo.eu/Public/data4/Velvet%20ant/Potosia%20cuprea%20metallica%205,%20Lago%20di%20Nambino.jpg_2006101194352_Potosia%20cuprea%20metallica%205,%20Lago%20di%20Nambino.jpgUusi kotimme avaa joka päivä silmät luonnon ihmeille. Milloin nurmikolla kömpii toukka tai puussa laulaa vieras lintu.
Kukkivat omena, luumu ja kirsikkapuut vetävät puoleensa kimalaisia ja mehiläisiä meden toivossa. Samoin tekevät herukat ja karviaiset. Erikoisin vieras osui silmään lauantaina. Ötökkä-kirjan avulla tunnistimme koppakuoriasen joko kuparikuoriaseksi tai kultakuoriaiseksi. Tämä hyönteinen syö kukan terälehtiä, mutta munii muurahaispesiin. Aika erikoista.
Lisäksi pihamme puut ja koivikon on vallanneet erilaiset rastaat. Mustarastas laulaa aamusta iltaan ja linnut etsivät matoja kasvimailla nostellen siemeniä pintaan.
Aamulla ennen töihin lähtöä katselen muutaman hetken nuoren peltojäniksen touhuja aamukasteessa. Nauttii täysin siemauksin tuoreesta ruohosta, kunhan ei vain maista meidän kasveja.
Alatontilla oleva vesiputous ja sitä seuraava kosteikko alue on saanut mieleni myllerrykseen. Raahasin kirjastosta kirjoja aiheena suomalainen luonto, maisemanhoito ja erilaiset metsätyypit. Tarkoitus olisi saada alueesta kokoistava vesikohde johon voisi pesiytyä erilaisia lintuja, hyönteisiä ja vaikkapa kaloja.
Hiekkatien puolelle olen suunnitellut massaistutusta kurtturuususta, viitapihlaja-angervosta, lännenheidestä ja erilaisista syreeneistä. Sen taakse sopisi mainiosta pieni perhospuutarha.
Ideoita riittää, kunhan vain olisi aikaa ja rahaa toteuttaa kaikki.
Ai niin, postilaatikosta tipahti Hamk pääsykoe kutsut hortonomi puolelle(tuotanto ja maisemasuunnittelu) ja agrologiksi.
Ihanaa aurinkoista tiistaita lukijoille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti